Verkostoja voi johtaa yhteisestä tavoitteesta ja win-win-win tilanteesta käsin. Tarvitaan johtamista tiedolla ja tunteella.
Kun johtaa yhteisestä tavoitteesta käsin, johtaminen ei tällöin ole autoritääristä johtamista. Se on jaettua omistajuutta ja johtajuutta. Se on johtamista tiedolla ja tunteella.
Kantava tunne on innostus ja luottamus. Luottamus syntyy yhteisestä tilannekuvasta, avoimuudesta ja tiedon reaaliaikaisesta jakamisesta ja yhteisestä työskentelyalustasta.
Yhteinen tilannekuva, avoimuus ja tiedon jakaminen synnyttävät luottamusta
Peruskysymykset ovat nämä: pelaammeko samaa peliä? Voimmeko hyödyntää kaikkien vahvuudet?
Innostus syntyy aidosta osallisuudesta, sisällöistä ja momentumista. Syntyvä verkosto kestää takapakkeja, jos luottamus on syntynyt ja kaikilla on sama tilannekuva, sekä luottamus kaikkien osaamisesta.
Rakentavan palautteen ja kritiikin antaminen on välttämätöntä, kuten myös se, että verkosto koostuu erilaisista toimijoista, viime kädessä erilaisista persoonista.
Verkostojen johtaminen vaatii aikaa ja epävarmuuden sietämistä
Verkostojen johtaminen ja yhteinen työnäky ei ole nopeiden ratkaisujen alusta ja malli. Verkostojen johtaminen edellyttää kärsivällisyyttä, epävarmuuden sietämistä ja kykyä hyväksyä muutokset ja mahdollisesti vaihtuvat tavoitteet.
Johdonmukaisuus on toisaalta edellytys sovitun suunnan ja perustavoitteiden saavuttamiseksi, koska verkosto on olemassa tavoitellun muutoksen, suunnan ja tavoitteiden vuoksi.
Innostus ja luottamus kasvavat ryhmässä ja tiimissä on voimaa
Miksi toimin verkostoissa? Mistä luovun ja mitä saan tilalle? Saavutanko tavoitteeni paremmin yksin? Verkostomaisessa työmallissa tunnistetun ja yhteisen tavoitteen tunnistaminen on lähtökohta verkoston syntymiseen. Verkostojen johtamisessa on myös ns. miinoja, kuten ”sooloilu”, tiedon pimittäminen, olettaminen ja väärä asenne. Siksi tarvitsemme myös tunteella johtamista, joka synnyttää turvallisen yhteisen tilan sekä pelisäännöt, joihin kaikki sitoutuvat.
Verkostomaisen työmallin ja johtamisen etuja on resurssien, osaamisen ja ajan jakaminen. Parviäly toimii aina paremmin kuin vetäytyminen yksin työskentelemisen ”kammioon”. Innostus ja luottamus kasvaa ryhmässä ja yhteisössä on voimaa.
Kirjoittaja Jari Kupiainen on kehityspäällikkö, verkostojen kehittämisen ja tapahtumatuotannon asiantuntija. Hän on Tuntumenetelmä Oy:n osakas ja hallituksen puheenjohtaja.