Tunteiden käsittely lisää tuottavuutta
Yhtenä vuoden pimeimmistä päivistä YLE uutisoi tunteista työpaikalla (30.11.2020). Uutinen sai minussa aikaa melkein kylmät väreet. Se ei ollut ensimmäinen tuottavuutta eikä tunteita työpaikalla käsittelevä uutinen, eikä ensimmäinen ihmisen kokonaisvaltaisuutta käsittelevä uutinen.
Sen sisältö ei ollut minulle eikä monelle muulle lainkaan uutinen, juuri tuon olen tiennyt ja siitä hiljaa puhunut vuosikausia, yli kuusi vuotta työelämän kontekstissa.
Mitä ryhmälle tapahtui kun sen luottamus syveni?
Oman keskeneräisenä toistaiseksi lepäävän väitöskirjatutkimukseni keskeisin tulos oli samansuuntainen, mutta julkistamaton. Yksi lähijohtajista kommentoi vedettyäni vuosia sitten pilottiryhmälle Tuntu-työskentelyjen jakson: mitä ihmettä tälle ryhmälle tapahtui, kun sen keskinäinen yhteys syveni niin, että se näkyy arjessa muille asti.
Miten muuttaa kohtaamisen kulttuuria työtä tukevaksi?
Omat tulokulmani tunteisiin työpaikalla liittyvät kolmeen asiaan: tähän saakka elettyyn työelämään, monitieteiseen lähestymistapaan ja taiteen soveltavan käytön loputtomiin mahdollisuuksiin.
Olen tehnyt työtä elämäni eri vaiheissa viidessä eri työpaikassa eri pituisia jaksoja eri asemissa. On ollut vaiheita, jolloin olen miettinyt, miten on mahdollista tämä kaikki ohipuhuminen, ohikatsominen, kykenemättömyys tai haluttomuus nähdä ja kuulla mitä oikeasti työyhteisössä tapahtuu. – Mikä yleensä estää hyvän suunnitelman toteutumisen tai torppaa sen syntymisen ja työn kehittämisen?
Mikä ja miten tapahtumiin voi vaikuttaa? Olen pääni puhki miettinyt, miten voisi luoda hiljaisia hyviä käytäntöjä, miten muuttaa kohtaamisen kulttuuria, miten vahvistaa hyvää ihmisten kesken.
Innostus lisää hyvinvointia ja tulosta
Miten pienillä asioilla olisi voitu ehkäistä uupumista ja sairauden vuoksi poissaoloja. Ja toisinpäin: miten vähällä innostus olisi voitu saada tuottamaan tulosta!
Kuinka paljon energiaa käytetään lannistamiseen eikä kannustamiseen, pakkoon eikä innostamiseen, mitätöintiin eikä rohkaisemiseen ja oman osaamisen vahvistamiseen. Näissä kaikissa on kyse tunteista, ihmisen kohtaamisesta ja arvostamisesta.
Tuntumenetelmää on kehitetty vähitellen jo 20 vuotta
Pikkuhiljaa minussa heräsi sisu: haluan olla omalta osaltani kehittämässä inhimillisempää työelämää. Haluan edistää sitä, että ihminen voi jaksaa elää tuntevana, tarvitsevana ihmisenä työssä ja kotona, ja siten motivoitua ylittämään osaamisensa rajat.
Olen kuva- ja yhteisötaiteilija, kahdenkymmenen vuoden ammattilaisura takana: uskon loputtomasti luovuuteen ja näkyväksi tekemiseen dialogin herättäjänä.
Käytäntö ja teoria kohtaavat luovasti
Olen myös Helsingin yliopistosta valmistunut pedagogi ja uskontotieteilijä, joka perehtyi erityisesti maailmankuvatutkimukseen. Vuonna 2002 lanseerasin kaikkea oppimaani yhdistävän, kehittämäni Tuntumenetelmän, jota on pikkuhiljaa testailtu ja kehitetty hyvin monenlaisissa yhteisöissä ja yhteyksissä ensisijaisesti yhteisötaiteen kentällä.
TunnemenestysTM-käsite puolestaan on luotu 2020 työelämän tarkoituksiin ja monitieteisen teorian yhteyteen.
Yksilön suorituskyky vaikuttaa yritykseen suoraan
Edelleen juttu jatkuu: Tunteiden käsittely näkyy yrityksen tuloksessa. Työn imu lisää tuottavuutta.
”Insinöörimaailma on asiakeskeinen, mutta ymmärsin, kuinka paljon siellä oli asioita, joihin vaikuttavat tunteet. Ja tunteet vaikuttavat yksilön suorituskykyyn, ja yksilön suorituskyky vaikuttaa organisaation suorituskykyyn”, toimitusjohtaja Petri Mölsä sanoo YLE:lle.
Siihen ei voi muuta kuin yhtyä. Tunteet vaikuttavat – siksi niihin kannattaa vaikuttaa, siksi ne kannattaa ottaa huomioon.
Tunteet tutuksi, taiteesta tukea tunneilmaisuun: tästä ajatuksesta lähdin kaksikymmentä vuotta sitten tälle tielle. TUNteet TUtuksi!
ULLA REMES
Toimitusjohtaja ja luova kehittäjä, TM, pedagogi
Tuntumenetelmä Oy