Työnteon lisäämiseksi tulisi muuttaa asenteita, verotusta ja työn tarjontaa.

Mustavalkoinen eläkeikäajattelu hukkaa valtavasti osaamispotentiaalia. Eläkeiän täyttäminen siirtää tietyllä päivämäärällä osaavan ja kokeneen työntekijän huollettavien joukkoon: subjektista objektiksi. Kun työ on monelle arjen ankkuri, voi tuoreelle eläkeläiselle tulla lähtökahvien jälkeen tyhjä olo.

Ilmarisen helmikuun alussa julkaiseman tutkimuksen mukaan moni eläkeläinen olisi pyrkimässä takaisin työelämään. Tätä samaa vahvistaa myös Eläkeliiton äskettäin tekemä kysely: merkittävä osa eläkeläisistä on valmis tekemään töitä eläkkeen ohella. Työkykynsä puolesta he eivät näe estettä ansiotyölle.

Työnteko antaa sisältöä elämään

Työnteon koetaan antavan sisältöä elämään, ja työpaikan sosiaalisten suhteiden merkitys on suuri. Ne, jotka tekevät töitä eläkkeellä ollessaan, kokevat työnantajien suhtautuvan heihin positiivisesti. Eläkeläisten mielestä työnteon lisäämiseksi tulisi muuttaa asenteita, verotusta ja työn tarjontaa.

Varttuneen väen työnvälitykseen erikoistuneen henkilöstöpalveluyrityksen Silver 55+:n teettämän tutkimuksen mukaan varttuneemmalla työvoimalla ei ole lainkaan kiirettä eläkkeelle. Päinvastoin, valtaosa yli 55-vuotiaista suhtautuu työntekoon vielä eläkeiälläkin myönteisesti. Enemmistöllä on erinomainen fyysinen ja henkinen terveys ja korkea motivaatio oppia uutta. He eivät näe esteitä työuransa jatkumiselle.

Työ motivoi eläkkeelläkin

Eläkeläiset tuovat joustoa työmarkkinoille tilkitsemällä työvoiman tarpeita sijaisuuksissa, osa-aikatyössä ja nuorempien vieroksumissa tehtävissä. Eläkeläisiä toimii myös yrittäjinä. Monille sopivat keikkatyöt, joiden tahdin saa itse määrätä. Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan vuosina 2007–2018 työssä käyvien eläkkeensaajien määrä on kasvanut yli 30 prosenttia. Todellisuudessa työssäkäyviä vanhuuseläkeläisiä on satoja tuhansia, ja määrä on kasvussa.

Työssäkäyviä vanhuuseläkeläisiä on satoja tuhansia

Vanhuuseläkkeen rinnalla tehty työ on usein osa-aikaista ja enemmän tai vähemmän epäsäännöllistä. Sopiva määrä töitä olisi useimpien mielestä 2–3 päivää viikossa. Työtä ei tehdä ensisijaisesti pienen eläkkeen vuoksi vaan pikemminkin oman kiinnostuksen ja motivaation perusteella. Osaamisen kehittämiseen ollaan valmiita panostamaan myös lähempänä eläkeikää.

Eniten työntekoon eläkkeellä kannustavat mielekäs tekeminen ja tulotason parantaminen. Halu kuulua työyhteisöön kannustaa jatkamaan työuraa. Moni haluaa käyttää kertynyttä asiantuntemustaan yhteiskunnan hyväksi. Toki lisätienesti on tärkeä toimeentulon ja elintason kohottaja.

 

Eläkkeen ja työn rajapinta murtumassa

Eläkkeen ja työn rajaa säädellään vanhuuseläkeikien perusteella. Kun työeläkelakeja säädettiin 1960-luvun alussa, suomalaisen miehen keski-ikä oli noin 65 vuotta. Vuosikymmenien varrella on tehty monenlaisia eläkepoliittisia ratkaisuja, usein työttömyyden hoitoon liittyen, mikä mahdollisti siirtymisen ns. eläkeputkeen ennen vanhuuseläkeikää. 

Varhainen eläkkeelle hakeutuminen muuttui hyväksyttäväksi ja pitkän työuran tavoittelun tilalle tuli varhaisen työstä poistumisen odotus. Tämä käsitys elää vielä sitkeästi yleisessä suhtautumisessa varttuneiden työntekoon, vaikka senioreilla itsellään olisikin työhaluja.

Pitkän työuran tavoittelun tilalle tuli varhaisen työstä poistumisen odotus

Työmarkkinoilla vallitseva virheellinen olettamus yli 55-vuotiaiden halukkuudesta jättää työelämä nopeasti taaksensa näkyy muun muassa varttuneemman väestön vähäisinä työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksina sekä arvostuksen puutteena työpaikalla. Yhteiskunnan tarjoamia työllisyyspalveluja pidetään selvästi heikompana yli 55-vuotiaille kuin muille ikäryhmille, ja yli 55-vuotiaille suunnattua koulutusta ei ole riittävästi tarjolla.

Kolmas ikä

Eläkeputkiajattelun tuotoksena syntyi viime vuosisadan loppupuolella sukupolvisopimus siitä, että työt kuuluukin jättää jo varhain nuoremmille. Puhutaan kolmannesta iästä, joka oikeuttaa työstä vapaisiin, terveisiin vuosikymmeniin työuran jälkeen.

Valtiovarainministeriön raportti Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa 8.2.2021 toteaa, että Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen verrokkimaiden kehityksestä. Tämä johtuu suurelta osin hitaasta tuottavuuskasvusta ja alhaisesta työllisyysasteesta.

 

 Kolmas ikä voi tarkoittaa myös uudistumista

Ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyden parantaminen edellyttää toimenpiteitä, joilla heitä kannustetaan jatkamaan työelämässä pidempään. VM ennakoi, että päätös ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta yhdistettynä aktiiviseen työvoimapolitikkaan ja työttömien uudelleen koulutukseen vahvistavat vanhempien ikäryhmien työllisyyttä lähivuosina. Työllisyyden pysyvä parantaminen vanhemmissa ikäryhmissä edellyttää myös muita sellaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan työssä jaksamista ja tukitaan varhaisen työelämästä poistumisen reittejä.

Kolmas ikä voi tarkoittaa myös työssä uudistumista, kertyneen osaamispotentiaalin hyödyntämistä ja ennen kaikkea merkityksellistä työtä ja elämää. Varttuneille suunnatuilla työvoimapalveluilla tulee olemaan kysyntää.

 

Moninaiset työmarkkinat

Työmarkkinat eivät elä kokoaikaisten työsuhteiden rytmissä, eivätkä ihmiset niiden mukana työllisty koulunpenkiltä eläkeikään saakka. Mustavalkoinen ikäajattelu rajaa työhaluisia, hyväkuntoisia ja osaavia ihmisiä työvoiman ulkopuolelle.
Pitkät työurat ovat nousemassa kunniaan ja monet vanhuuseläkeläiset haluavat edelleen tehdä työtä, koska kokevat työn merkityksellisenä. Heille on tilaa, koska tämän päivän monimuotoiset työmarkkinat tarjoavat erilaisia tehtäviä. On tärkeää, etteivät ennakkoluulot tai kategorinen ikäluokittelu kahlitse työvoiman käyttöä. 

Marketta Rantama, YTL, työhyvinvoinnin valmentaja, yrittäjä, tietokirjailija ja Tuntumenetelmän yksi kouluttaja
www.markettarantama.fi